Viime viikonloppuna, perjantaina ja lauantaina oli Matkalla Rajalla seurakuntatapahtuma. Se on ilmeisesti ihan vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään joka vuosi eri paikassa. Nuoria oli ilmoittautunu noin 150 esim. Pellosta, Ylitorniolta, Torniosta, Kemista ja Simosta. Lauantaina tapahtumassa oli mm. tällainen citysuunnistuksen tapainen rastiratahomma. Täällä oli yks rasti. Ryhmien tehtävänä oli ottaa ryhmästä kuvia, jotka kuvaa ryhmähenkeä. Niistä valittiin 5 kappaletta, jotka kopsattiin tietokoneelle ryhmän omaan kansioon. Sit ku tää homma oli ohi, Luskun kans tulostettiin jokaisen ryhmän kuvista kolme kivointa ja mie kävin laittaa ne lukion seinälle illaksi.

Illalla lukiolla esiinty Gospel-bändi Minea. Se oli hieno keikka. Tykkäsin kyl bändin musiikista, oli vähän sellasta Bass'n Helenin ja The Rainin tyyppistä. Sain niitten levynkin, ku nostin näpsäkästi käden ylös. Kuvia keikasta on muuten mun facebook profiilissa.

Nytten sitten ruotsintaa sitä tekstiä

Wikipedia sanoo näin: "Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista."

Minun elämään Facebook kuuluu lähinnä sen takia, että saan pidettyä yhteyttä kavereihin, joiden kanssa en ehkä soittele tai tekstaile niin paljoa, ja jotka asuvat kaukana, enkä pääse näkemäänkään heitä useasti. Facebookista näen myös sen mitä Etelä-Suomessa asuva äitini puuhailee mihinkin aikaan päivästä, tai mistä musiikista pikkusiskoni pitää tällä hetkellä. Profiilistani löytyy myös kuvia, joita haluan näyttää kavereilleni. Päiväkirjaa ja muistiinpanoja en juurikaan enää sinne kirjoittele. Tottakai pelaan myös Farmvilleä, mutta juuri nyt tämän hetken mielenkiinnon siihen on hävittänyt karannut koiranpentu. Syötän sitä joka päivä samaan aikaan, mutta silti se aina karkaa. Nyt minulla ei ole enää edes sen pelastamiseen tarvittavia erikoiskolikoita, joten ei minun tarvitse peliäkään pelata. Toinen peli, mihin olen jäänyt koukkuun Facebookissa on Social City, jossa Farmville tapaan kasvatetaan omaa kaupunkia. Peli sisältää vain suuren määrän bugeja, joten sen toiminta on hyvin kyseenalaista. Yhtenä päivänä kaupungin talot, kaupat ja tehtaat ilmestyvät ruutuun parissa sekunnissa, toisena päivänä sama kestää monta minuuttia ja kolmantena ruutuun ponnahtaa ilmoitus "Game Error please reload to continue". Onpa ärsyttävää. Mutta peliä vain on pakko pelata.

Yksityisyyttäni Facebookissa suojaan pitämällä profiilitietoni esillä vain kavereille. Osa valokuva-albumeistakin on piilossa joiltakin kavereiltani ja kavereiden kavereilta. Kaverilistaltani löytyy vain sellaisia ihmisiä, jotka vastaantullessaan voivat huoletta tervehtiä minua. Eli ketään reippaasti puolituttuja listalta ei löydy. Aina välillä uudistan listan ja karsin sieltä pois ne, joita en pidä tärkeinä elämäni kannalta.

Olen luonut Facebookiin tilin myös koiralleni. Tämä voi kuulostaa typerältä, mutta välillä tuntuu, että hän saa enemmän kommentteja kuin minä itse. Vuffella on paljon koirakavereita ympäri Suomea sekä minun ja poikaystäväni yhteisiä ihmiskavereita. Koirani ei lähetä itse kellekään ihmiselle kaveripyyntöjä, vain koirille, mutta kyllä hyväksyy kaveripyynnön, jos sellaisen saa.

Luin juuri vanhan artikkelin Iltasanomien sivulta. Sen otsikkona oli "Facebookin frendirohmuilla on vain harvoja tosiystäviä". Jutun mukaan keskivertokäyttäjällä keskimäärin 120 kaveria, joiden kanssa ollaan säännöllisesti yhteydessä. Miehet chattaavat keskimäärin neljän ja naiset kuuden kaverinsa kanssa Facebookissa. Tämä voisi kertoa siitä, että itse en taida olla ihan keskivertokäyttäjä. Minulla on 293 kaveria, joista olen piilottanut vain muutaman uutisvirrasta. Seuraan, tai ainakin pyrin seuraamaan siis kaikkien kavereideni tekemisiä ja kommentoimaan niitä aina kun mieleeni tulee jotain kommentoitavaa. Useimmiten painan vain tykkää nappia.

Sain taas uuden tehtävän. Teen kolme lehtijuttua. Westparkista, Musiikkilaitoksesta ja Hertzilän studiosta. Silleen aika haasteellinen homma, kun en ole ikinä tehny mitää lehtijuttuja. Mutta eiköhän se suju, kun aikansa kokeilee ja kirjoittelee.

Nyt on jo hyvä idea siihen "kolumniinkin". Kirjoittelen sen tän viikon aikana ja lisään jonnekin kaikkien nähtäville.

Mitäs muuta? No en ole viel keksiny sitä "kolumni"-aihetta, mut eiköhän se sieltä tule. Yks vaihtoehto on edelleen se facebook. On mulla mielessä toinenki aihe, mut tiiä sit kuin arka se on joilleki ja saan sit puukkoa..

Tää tyttö lähtee nyt syömään ja sen jälkeen viel palaveriin Hapitsulle. Moro!

Tuossa alkuviikosta oli kyl ihan sikarankkaa. Katottiin Miljan kans Twilight - Uusikuu. Teen siitä sitten elokuva-analyysin. Sitä kattoessa oli kyllä tosi rankkaa. Ikinä ei ole ollu niin rankkaa työpäivää. Mietiskelin leffan jälkeen, et oonkohan mie jotenki tunnevammanen, kun en itkeny yhessäkään kohtaa, vaikka moni tuntemani ihminen on märsänny ihan kunnolla. Mietin sitä viel ääneenki kavereille, mut ne pelasti päivän. Joko nekin on tunnevammasia, tai sit se leffa on vaan liian ällölälly itkemiselle. Ei mua kyllä se kirjakaan itkettäny yhtään, kun Edward jätti Bellan. Hmm... Keksin. Ne on niiiiiiin ennalta arvattavia, et tietää jo viis minuuttia aikaisemmin, mitä leffassa tapahtuu, vaikka ei oliskaan lukenu kirjaa. Sillon voi asennoitua jo etukäteen surulliseen kohtaan, eikä itketä. Olen nero.

Mulla olis yks sellanen tehtävä, missä mun pitäis kirjoittaa blogiin jostain ajankohtaisesta nuoriin liittyvästä asiasta.. Mistäkähän kirjoittaisin? Ehdottakaa. Jokunen päivä sitte jossai lehdessä puhuttiin aikuistuvista nuorista, jotka vaihtaa galleriasta Facebookiin. Se olis ehkä hyvä aihe, mut onko se sitten jo liian kulutettu??

Huomenna kaikki sitten tänne Aaltoseen Kaatoffeille ja illalla Nuorkalle Rusinarockiin!

P.S. Lumi sulaa! Kesä tulee! <3<3<3 IHANAA!
P.P.S. Koska teillä ei ole enää lunta ja jäätä, oon alkanu kulkee pyörällä.

Mut mie oon kans tehny tänään jäyniä. Jääkaapista löytyy jääkaappimörkö Pingo, joka kaappasi Luskun Crogsit. Se on laittanu ympäri Aaltosta vinkkejä niiden löytämiseksi. Sannaa en varmaan ehdi enää jujuttaa.. Ellen ole tosi nopee. Hmm.

Mutta hauskaa aprillipäivää kaikille ja hyvää pääsiäistä!

Tää Aaltonen vaikuttaa tähän mennessä tosi kivalta paikalta. Maanantaina vihreät paholaiset antoivat periksi, kun pari tietokoneista tietävää kävi korjaamassa asian ja sain lopulta tulostettua sopimukset ja tehtävät. Koulun antamat tehtävät ei tunnu liian vaikeilta. Oonkin jo vähän kattellu, et mitä niistä tekisin.. Mie kirjotan niistä sit tuonne Tehtävät osioon, kunhan tässä ehdin.

Eilen oltiin aamusta tuolla Nuorkalla aamupalaverissa. Senpä jälkeen mie oikeastaan tutustuin nuihin tehtäviin ja aloittelinkin jo kahta. Tänä aamuna kävin sit ennen töihin tuloa oppimiskeskuksessa lainaamassa pari kirjaa yhteisöviestintään ja radioon liittyen.

Nyt alkaa tuntua, että tää tietokonepöytä on liian korkee mulle.. Tai sit tuoli on liian matala. Kädet ja selkä väsyy ja kipeytyy kun aikansa tässä istuu. Taidankin siis lopetella tälle päivälle. (No en oikeastaan, on aika hoitaa farmi ja kaupunki)

Mistä tätä lunta (räntää) oikein tulee? Ei ainakaan saunalahelta. Nyt tarviin oikeesti sen "Ei tykkää" -napin sinne naamakirjaan. Mie haluun jo kesän! Talvi on just sieltä ja kevät vielä syvemmältä.

Mut asiaan. Eka päivä Nuorisotiedotuspiste Aaltosessa lähti käyntiin taistelemalla tulostimen kanssa pahoja Tittelit vaihtoon -papereita vastaan. Yritin tulostaa harjoittelusopimusta, mutta eihän siitä mitään tullu ensimmäisen tunnin aikana. Lopulta yksi paperi pujahti vihreiden seasta.

Käytiin Sannan kanssa vähän läpi, että millaset olis nää viis viikkoa, jokka oon täällä ja hyvin mielenkiintoiselta vaikuttaa. On tulossa vaikka ja mitä Äxönilloista Vappukapinaan. Eiköhän sitä jotain tekemistä siis keksi. Niin ja sitten olisi tietenkin ne koulusta saadut tehtävät, joista pitäiski alkaa valkkaa ne kuus, mitä teen.

Tässä kun odottelemma Lappian metallipuolen opiskelijoita, niin ajattelin vähän vielä kertoa iitestäni.

Oon siis Sonja. Alkujaan kotoisin Posiolta (Pentikin kotikunnasta, Korouoman ja Riisitunturin maisemista, Suuren Seikkailun lähtöpaikasta), mutta nyt oon asunu kohta kolme vuotta Torniossa.
Tornioon muutin, kun pääsin opiskelemaan Peröpohjolan Opistolle. Sieltä valmistuin viime keväänä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ja hain samantien Humanistiseen ammattikorkeakouluun samaan pihapiiriin.

Asumismuotoni tällä hetkellä koostuu kerrostalokaksiosta, poikaystävästä ja koirasta. Haaveilen vielä joskus asuvani omakotitalossa, jossa voisin pitää niin monta koiraa ja kissaa, ku vain haluan. Tää meidän koira on kutsumanimeltään Morty. Se taas tulee Lordi Voldemortista.. En siis yhtään ole Potter-fani. Muuten vain haaveilen huispauksesta ja syömisestä Vuotavassa Noidankattilassa ja vierailusta heinäkuussa avattavaan The Wizardin World of Harry Potter -teemapuistoon. Mut siis Morty. Se on ihan mahoton koira, välillä kauhee hirviö. Mulla kyllä riittää siitä puhuttavaa vaikka kuinka paljon, jos ei mistään muusta sitten.

Isona haluaisin tehdä joko nuorisotyötä tai... olla koulunkäyntiavustajana. Tykkään työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Tässä koulunkäynnin ohella vedän lapsille (4-7 vuotiaille ja 8-12 vuotiaille) teatterikerhoa ja se on ollu ainaki tähän mennessä tosi kivaa.

Mulla ei ole mitään varsinaista harrastusta, mitä tekisin säännöllisesti. Haluisin alkaa tanssimaan, mutta se on täällä niiiiin kallista, et ei köyhällä opiskelijalla ole varaa. Joten zumbat sun muut kyl löytyy kotoa koneelta, mutta yksi kotona keksii niin paljon "tärkeämpääkin" tekemistä, kuin zumbaaminen. Joten katson leffoja ja telkkaria (tämän hetken suosikki on Gilmoren tytöt, minkä kausia lainaan kaverilta), kuuntelen musiikkia, leikin Photoshopilla, rapsuttelen Mortya tai kulen kameran kans pihalla. Karaoke ja yleensäki laulaminen on kans kivaa, mut ei karaoken laulaminen yksin kotona oikein nappaa.. Tarviin sosiaalista elämää. On mulla toki nuita kavereitaki, mut niillä tuppaa pahasti olemaan aina jalat paketissa, niin niitten kans ollaanki sit vain sisätiloissa.

Mutta nyt kolisee siihen malliin portaissa, joten alan tästä lopettelee.

Heizzan!