Viimenen viikko Aaltosessa lähtee käyntiin. Äkkiä on menny kyl tää aika. Vastahan mie alotin ja nyt jo pitää lopettaa.
Mitäkä mie oon saanu aikaa tässä ajassa? Paljon. Julisteet, käsiohjelmat, haastattelut, leffa-analyysi, yhteisöviestintähommeli, paljon valokuvia..
Vielä edessä on Eu-päivän lehti-ilmoitusten kääntämisprosessi. Hui. En mie osaa ruotsia.
No osaan, mut aika kehnosti. Jag heter Sonja ja niin edelleen. Nii joo, ja käynhän mie viel ens viikolla videoimassa SpringBeatiä.

Viime viikonloppuna, perjantaina ja lauantaina oli Matkalla Rajalla seurakuntatapahtuma. Se on ilmeisesti ihan vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään joka vuosi eri paikassa. Nuoria oli ilmoittautunu noin 150 esim. Pellosta, Ylitorniolta, Torniosta, Kemista ja Simosta. Lauantaina tapahtumassa oli mm. tällainen citysuunnistuksen tapainen rastiratahomma. Täällä oli yks rasti. Ryhmien tehtävänä oli ottaa ryhmästä kuvia, jotka kuvaa ryhmähenkeä. Niistä valittiin 5 kappaletta, jotka kopsattiin tietokoneelle ryhmän omaan kansioon. Sit ku tää homma oli ohi, Luskun kans tulostettiin jokaisen ryhmän kuvista kolme kivointa ja mie kävin laittaa ne lukion seinälle illaksi.

Illalla lukiolla esiinty Gospel-bändi Minea. Se oli hieno keikka. Tykkäsin kyl bändin musiikista, oli vähän sellasta Bass'n Helenin ja The Rainin tyyppistä. Sain niitten levynkin, ku nostin näpsäkästi käden ylös. Kuvia keikasta on muuten mun facebook profiilissa.

Nytten sitten ruotsintaa sitä tekstiä

Tämän päivän virtuaalista sosiaalista verkostoa pyörittää kaikille tuttu Facebook eli naamakirja, FB... Rakkaalla lapsella on monta nimeä -sanonta pitää tässäkin paikkaansa. Itse käytän ihan virallista nimeä, enkä vääntele ja kääntele sitä miten sattuu.

Wikipedia sanoo näin: "Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista."

Minun elämään Facebook kuuluu lähinnä sen takia, että saan pidettyä yhteyttä kavereihin, joiden kanssa en ehkä soittele tai tekstaile niin paljoa, ja jotka asuvat kaukana, enkä pääse näkemäänkään heitä useasti. Facebookista näen myös sen mitä Etelä-Suomessa asuva äitini puuhailee mihinkin aikaan päivästä, tai mistä musiikista pikkusiskoni pitää tällä hetkellä. Profiilistani löytyy myös kuvia, joita haluan näyttää kavereilleni. Päiväkirjaa ja muistiinpanoja en juurikaan enää sinne kirjoittele. Tottakai pelaan myös Farmvilleä, mutta juuri nyt tämän hetken mielenkiinnon siihen on hävittänyt karannut koiranpentu. Syötän sitä joka päivä samaan aikaan, mutta silti se aina karkaa. Nyt minulla ei ole enää edes sen pelastamiseen tarvittavia erikoiskolikoita, joten ei minun tarvitse peliäkään pelata. Toinen peli, mihin olen jäänyt koukkuun Facebookissa on Social City, jossa Farmville tapaan kasvatetaan omaa kaupunkia. Peli sisältää vain suuren määrän bugeja, joten sen toiminta on hyvin kyseenalaista. Yhtenä päivänä kaupungin talot, kaupat ja tehtaat ilmestyvät ruutuun parissa sekunnissa, toisena päivänä sama kestää monta minuuttia ja kolmantena ruutuun ponnahtaa ilmoitus "Game Error please reload to continue". Onpa ärsyttävää. Mutta peliä vain on pakko pelata.

Yksityisyyttäni Facebookissa suojaan pitämällä profiilitietoni esillä vain kavereille. Osa valokuva-albumeistakin on piilossa joiltakin kavereiltani ja kavereiden kavereilta. Kaverilistaltani löytyy vain sellaisia ihmisiä, jotka vastaantullessaan voivat huoletta tervehtiä minua. Eli ketään reippaasti puolituttuja listalta ei löydy. Aina välillä uudistan listan ja karsin sieltä pois ne, joita en pidä tärkeinä elämäni kannalta.

Olen luonut Facebookiin tilin myös koiralleni. Tämä voi kuulostaa typerältä, mutta välillä tuntuu, että hän saa enemmän kommentteja kuin minä itse. Vuffella on paljon koirakavereita ympäri Suomea sekä minun ja poikaystäväni yhteisiä ihmiskavereita. Koirani ei lähetä itse kellekään ihmiselle kaveripyyntöjä, vain koirille, mutta kyllä hyväksyy kaveripyynnön, jos sellaisen saa.

Luin juuri vanhan artikkelin Iltasanomien sivulta. Sen otsikkona oli "Facebookin frendirohmuilla on vain harvoja tosiystäviä". Jutun mukaan keskivertokäyttäjällä keskimäärin 120 kaveria, joiden kanssa ollaan säännöllisesti yhteydessä. Miehet chattaavat keskimäärin neljän ja naiset kuuden kaverinsa kanssa Facebookissa. Tämä voisi kertoa siitä, että itse en taida olla ihan keskivertokäyttäjä. Minulla on 293 kaveria, joista olen piilottanut vain muutaman uutisvirrasta. Seuraan, tai ainakin pyrin seuraamaan siis kaikkien kavereideni tekemisiä ja kommentoimaan niitä aina kun mieleeni tulee jotain kommentoitavaa. Useimmiten painan vain tykkää nappia.

Hahhaa! Mun tekemä SpringBeatin juliste menee varmaan tällä viikolla jakoon. MUN juliste ympäri kaupunkia. MUN tekemät flyerit tanssijoiden jaettavana. MUN tekemät käsiohjelmat... kaiken yleisön nähtävillä tapahtumapäivänä. Oonko pikkusen leuhkana . Mut oikeesti oon hirveen ylpee itestäni. Viimeisin mun tekemä ilmoitus mistään on ollu kutosella, ku tehtiin luokan kans discoilmoituksia käsin. Neki oli nähtävillä vaan koulun sisäpuolella.

Sain taas uuden tehtävän. Teen kolme lehtijuttua. Westparkista, Musiikkilaitoksesta ja Hertzilän studiosta. Silleen aika haasteellinen homma, kun en ole ikinä tehny mitää lehtijuttuja. Mutta eiköhän se suju, kun aikansa kokeilee ja kirjoittelee.

Nyt on jo hyvä idea siihen "kolumniinkin". Kirjoittelen sen tän viikon aikana ja lisään jonnekin kaikkien nähtäville.

Olipas härvellystä tämän päivän ohjelman kanssa. Sanna laitto eilen illalla viestiä, että mennä Nuorkalle yhdeksitoista. Sit aamulla oli tullu viestiä, et sittenkin tänne Aaltoseen aamulla heti kun ehdin. Meillä alkoi täällä sellainen mediakasvatushommeli ja Lusku veti Kaija Juurikkalan elokuvakoulun ja mie olin vähän apuna. Se on kyl kiva tapa opettaa kuvaamista. Meillä oli tää sama homma jo syksyllä ku koulu alkoi ja sillon saatiin tehtyä monta hyvää lyhytelokuvaa.

Mitäs muuta? No en ole viel keksiny sitä "kolumni"-aihetta, mut eiköhän se sieltä tule. Yks vaihtoehto on edelleen se facebook. On mulla mielessä toinenki aihe, mut tiiä sit kuin arka se on joilleki ja saan sit puukkoa..

Tää tyttö lähtee nyt syömään ja sen jälkeen viel palaveriin Hapitsulle. Moro!